helmikuu 2010 Archives

Ounastelen kyllä vieläkin, että kyseessä on absurdi vitsi, helmikuinen aprillipila, mutta ei se kyllä ihan siltä näytä. ReadWriteWeb-sivusto julkaisi nimittäin muutama päivä sitten kirjoituksen nimeltä Facebook Wants to Be Your One True Login, joka pohtii ansiokkaasti Facebookin pyrkimystä ihmisten netti-identiteetin päähallitsijaksi. No, kirjoitus ampaisi Google-hakemistossa kärkeen, jos hakusanoiksi laittoi "facebook login" ja niinpä paikalle eksyi sankka joukko ihmisiä, jotka luulivat saapuneensa Facebookin kirjautumissivulle.

Loogista olisi ollut, että ihmiset olisivat huomanneet erheensä ja tarkentaneet hakua, tai kirjoittaneet facebook.com suoraan osoitekenttään. Mutta ei. ReadWriteWebin jutun kommenttipalsta täyttyi piakkoin turhautuneista kommenteista, jossa ihmiset valittelivat, kun eivät löydä sitä luukkua, mihin voisi kirjoittaa nimensä ja salasanansa. "Tämä facebookin etusivu-uudistus on ihan paska" oli kommenttien henki.

Verkko on hankala paikka. Siellä on paljon sivuja ja sivustoja, ja sitten hakupalveluita, jotka yrittävät auttaa ihmisiä löytämään oikeita sivustoja. Haun merkitys tuntuu kuitenkin olevan verkon käyttäjillä vähän hakusessa. Ystävälliseen, joskin ehkä ihan pikkuisen piilopirulliseen tyyliin ReadWriteWebin kirjoittaja lisäsi oman juttunsa keskelle boldatun tekstin, jossa lukee:

"Dear visitors from Google. This site is not Facebook. This is a website called ReadWriteWeb that reports on news about Facebook and other Internet services. You can however click here and become a Fan of ReadWriteWeb on Facebook, to receive our updates and learn more about the Internet. To access Facebook right now, click here. For future reference, type "facebook.com" into your browser address bar or enter "facebook" into Google and click on the first result. We recommend that you then save Facebook as a bookmark in your browser."

Samaan aikaan käyttäjän pitää olla verkon kanssa varpaillaan. Surffailijan pitäisi hallita entistä paremmin lähdekritiikki ja tuntea tietohakujen periaatteet. Omasta yksityisyydestä pitäisi pitää huolta ja tietoturvan kanssa olla tarkkana. Mutta nämä aiheet ovat yllä olevan esimerkin valossa selvästikin jatkokurssin sisältöä, ja pitäisi palata lähtöruutuun miettimään niitä webbisivuja ja sivustoja. Tosin uskon vieläkin, että kyseessä taitaa olla jonkinlainen hupsuttelu...

Hesarin verkkosivuilla HS.fi:ssä julkaistiin attraktio-uutisena juttu nimeltä Brittilehti: Miesten tissit kasvavat. Huomio kiinnittyi heti siihen, että lähteenä oli käytetty ruotsalaista iltapäivälehteä Expresseniä (Sex saker som ger bröst - hos killar), joka taas oli käyttänyt lähteenään brittiläistä sensaatiolehti The Sunia (Let's talk boobs, lads ... yours).

Tämähän on ns. copy-paste-journalismia. Siihen ei tarvita journalistikoulutusta eikä se oikeastaan tuota kummoista lisäarvoa lukijoille, koska juttua ei esim. paikallisteta omaan maahan. Tällaistahan homma näyttää nykyisin olevan. Mutta jäljitetäänpäs takaperoisesti, miten juttu muodostui.

Hesarin uutinen ilmestyi 10. helmikuuta. Teksti oli kopioitu juttuun jotakuinkin suoraan, mutta juttuun oli hommattu oma kuva ja sille kuvateksti: "Lihava suomalainen mies". Mielenkiintoista oli se, että vaikka teksti perustui täysin ruotsalaisten välittämiin brittitietoihin, uutinen ilmestyi kuitenkin Hesarin Kotimaa-kategoriassa. Myös tieto siitä, että man-boobsien pienennysleikkausten määrä on kasvanut 80 prosentilla muutamassa vuodessa, oli sekä faktuaalisesti väärin että esitetty yleismaailmallisena totuutena. Tosiasiassa 80 prosentin kasvu oli tapahtunut vuoden aikana ja se oli tapahtunut brittilässä.

Hesarin jutusta oli reilun pelin sääntöjen mukaan suora linkki Expressenin sivuillle. Siellä juttu oli ilmestynyt samana päivänä 10. helmikuuta, ja se oli osastolla "Hälsa&Skönhet" eli se oli kontekstoitu terveysaiheisten juttujen joukkoon. Juttu oli rakennettu nykyisin suosittuun palvelujournalistiseen muotoon, eli käytännössä listaksi, jossa käydään läpi kuusi asiaa, jotka kasvattavat man-boobseja. Expressenin jutusta ei ollut linkkiä The Sunin juttuun, joten sitä piti vähän googlata.

The Sunin sivulla hakuja tehdessä käy ilmi, että aiheesta on kirjoitettu lehdessä parin viime vuoden aikana kymmenkunta kertaa ja että lehti on seurannut operaatioiden lukumäärän prosentuaalista kehitystä varsin tarkasti. The Sunin juttu julkaistiin 4. helmikuuta ja se julkaistiin näemmä "Live it Woman - Health" -kategoriassa. Eli naisille suunnatun osion terveys-alakategoriassa. Kirjoittajana on lehden oma Dr. Keith, jonka asiantuntemukseen bloke-zookaseja selittävä kuuden kohdan lista näyttäisi perustuvan. Jutun kuvan (miehen rintakehä täälläkin) alla oleva teksti mainitsee, että moobsinpienennysleikkaukset ovat ilsääntyneet 80% (mutta ei sitä, minkä ajan sisällä).

Hakuja tehdessä käy ilmi, että 1. helmikuuta julkaistussa Sunin jutussa (It's nipple and tuck as 'moob 'ops soar) tämä 80% lisäys oli aiheena, joten Dr. Keithin juttu on jatkopala tuolle uutiselle. Faktatieto perustuu BAABSin (heh) eli brittiläisten plastiikkakirurgien liiton tilastoon.

BAABSin sivuilla niinikään 1. helmikuuta julkaistusta tiedotteesta (Britons over the moob: male breast reduction nearly doubles in 2009) käy ilmi, että 80% on ihan oikein laskettu ja luku perustuu vuoden 2008 ja 2009 vertailuun. Vuonna 2008 miesten rintojen pienennysleikkauksessa (engl. gynaecomastia) kävi 323 miestä ja vuonna 2009 luku oli 581 miestä.

Eli toisin sanoen leikkauksessa käyneiden - tai ainakin tilastoihin tarttuneiden - 258 miehen lisäys brittilässä oli perusteena uutisoinnille täällä pohjolan perukoilla. Nämä 258 miestä tuottivat sen pohjattoman ilon, jota me oululaiset verkkojournalismia kännykästämme nauttineet ihmiset tunsimme syvällä rinnoissamme: olipahan Hesarissakin saatu otsikkoon tissit.