Toimisto tietokoneessa

| No Comments
Olen lueskellut Gene Smithin kirjaa *Tagging. People-powered metadata for the social web*. Ja täytyy myöntää että vaikka taggamista on tullut ajateltua paljonkin, en ole tullut aiemmin ajatelleeksi miten hallitseva toimistometafora on tietokoneilla toimittaessa, katsellaan sitä 'työpöytää' ja pistetään 'dokumentteja' 'kansioihin'. Näistä esim. kansio ja työpöytä ovat ihan täysin toimistosta lainattuja käsitteitä vailla mitään luontaista tietoteknistä tarvetta. Mitään tiedostojen ja hakemistojen hierarkiaa tai työpöytää ei oikeasti tarvita. Tietokoneilla toimittaessa tilallinen hahmottaminen on erilaista kuin toimistoympäristössä. Se, että pistää paperit kansioon ja arkistoi ne hyllyyn jättää ihan erilaisen muistijäljen kuin se, että siirtää hiirellä klikkailemalla geneerisiä tiedostojen ikoneja geneeriseltä näyttävään kansioon. Jälkimmäinen jää huonosti mieleen. Taggaaminen (Ja tälle ei tosiaankaan ole mitään vakiintunutta suomennosta. Avainsanoittaminen, tagaaminen, tägääminen, tägittäminen?) onkin aika mukava tapa pistää asioita ei-hierakiseeen järjestykseen. Oma hommansa siinäkin on, mutta kyllä se helpottaa ja ennen kaikkea nopeuttaa arkistointia ja löytämistä. Esimerkki. Mulla on talletettuna koneelle Kaarina Nikusen mainio faniutta käsittelevä väitöskirja PDF-muodossa. Se on siellä samassa "referenssi"-kansiossa, jossa suunnilleen kaikki muutkin tiedostot on, ilman mitään hierarkiaa. Tiedostolla on nämä tagit: NikunenKaarina, fanikulttuuri, fanius, fanitus, BjurströmMarko, xena, allymacbeal, uususkonnollisuus. Tagien asettamiseen ei mennyt kovinkaan kauaa aikaa. Mutta etuna on se, että nyt löydän sen tekijän, teemojen tai konkreettisten ohjelmaesimerkkien kautta. Voin löytää sen myös *yllättäen*. Ja jos kyseinen väikkäri olisi ollut mulla lukulistalla, olisin löytänyt sen myös hakemalla tagia "lukulista". Mutta tarvitseeko tavallinen tietokoneen käyttäjä tiedostohierarkiaa, työpöytää ja kansioita?

Leave a comment